Kun Mats Bergmanin Utössä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon 40-vuotias öljykattila alkoi tulla tiensä päähän, hän päätti päivittää lämmitysjärjestelmän nykyaikaan. Öljytoimitukset näet vaativat erikoiskuljetuksen ja huoltopalvelujen saatavuuskaan ei saaristo-oloissa ole aina kovin yksinkertaista. Lisäksi Bergmania kiinnosti päästötön energia.
Koska tuulimylly pilaisi Bergmanin mielestä saaristomaiseman, hän valitsi maalämmön. Utö on maalämmölle sikäli otollinen paikka, että saarella on kunnallinen vesijohtoverkosto. Asutuilla saarilla on usein jo valmiiksi porakaivoja, joten uusien porausten suunnittelussa pitää laskea suojaetäisyydet toisiin kaivoihin tarkasti. Utössä ei juurikaan kaivoja ole, ei siis myöskään niistä johtuvia rajoituksia, sanoo Saariston Kaivonporauksen Jimmy Kronberg.
Poraaminen ei poikkea mantereella tapahtuvasta, mutta koko maalämpöprojekti aikatauluineen kannattaa saaristossa suunnitella tavallista tarkemmin. Kun merimatka kohteeseen kestää lähes viisi tuntia, unohtuneita työkaluja tai tiivisteitä ei mielellään lähde mantereelta kesken kaiken hakemaan.
Suunnittelimme Mats Bergmanin kanssa urakan kaikki työvaiheet ja varmistimme moneen kertaan, mitä kaikkea tarvitaan. Ihan suunnitelmien mukaan kaikki menikin, ja valmista tuli viikossa. Ensimmäiset kaksi päivää asbestimiehet tekivät töitä sisällä, Saariston Kaivonporauksen poraajat ulkona. Seuraavat kaksi päivää työmaalla hyörivät maalämpöasentajat, ja viimeisenä päivänä paikallinen sähkömies sai valmiiksi oman osuutensa.
Bergman asuu Ahvenanmaalla, mutta viettää aikaansa Utössä läpi vuoden. Talon lämpökaivo porattiin 170 metriin ja asennettiin 8 kW:n lämpöpumppu. Ulkosaariston viileyden takia kaivo on vähän syvempi kuin tavallisesti samankokoisissa taloissa.
Utössä Suomen toiseksi eteläisin maalämpökaivo
Maalämpöporaukset ovat yleistyneet saaristossakin. Maalämpö kiinnostaa erityisesti uusien vapaa-ajan asuntojen rakentajia, mutta myös saariston vakituisia asukkaita, sanoo Kronberg. Edullisuuden lisäksi kesäasukkaat arvostavat sitä, että voivat säätää lämpötiloja netin kautta. Sillä tavoin lomanviettäjiä odottaa lämmin huvila jo heidän tullessaan.
Bergmanin talon pihalla on nyt siis Suomen toiseksi eteläisin maalämpökaivo, mutta Jimmy Kronberg sanoo, että ennätys on rikottavissa. Vakituista asutusta ei Utön eteläpuolelta enää löydy, mutta nyt oltiin saaren keskustassa. Vähän etelämmäs pääsee vielä, nauraa Kronberg.
Huikeat säästöt
Yhden vuoden kokemuksella Bergman voi todeta, että on tehnyt huikeita säästöjä maalämmöllä. Ensimmäisen vuoden jälkeen sähkömittari näytti 3020,8 kWh. “Kun vuosikulutus oli 3020,8 kWh, 09/2013–09/2014 välisenä aikana, ja sähkön hinta 0,09 euroa/ kWh, lämpökustannukset ovat kokonaiselta vuodelta 271,90 euroa, eli 23 euroa kuukaudessa. Vuoden aikana minulla on ollut peruslämpö +14 asteessa koko asuinpinta-alalla, eli 127 neliömetrillä ja lämminvesi on ollut päällä koko ajan. Tosin talvi oli epätavallisen lauha, mutta myös korkeammalla vuosikulutuksella, esimerkiksi 20 %:in nousulla kylmemmän ulkoilman takia, maalämpö tuottaisi säästöjä öljylämmitykseen verrattuna. Tämänpäiväisellä öljyhinnalla, joka on 1,0642 euroa/litra (09/2014), 1500 litran kulutus maksaisi vajaat 1600 euroa”, kertoo Bergman.
Bergmanin säästöt olivat siis noin 1300 euroa, eli reilut 80 % lämpökuluista, ensimmäisen vuoden aikana maalämpöasennuksen jälkeen.
