Mattjusin perhe, joka koostuu kahdesta aikuisesta ja kahdesta lapsesta, muutti nykyiseen taloonsa vuonna 2003. Talo (Aurinkotalo Olsson) valmistui vuonna 1984 ja sen suunnitteli arkkitehti Bruno Erat vahvalla ekologisella painotuksella. Talossa on matalat katot lämmitysvolyymin minimoimiseksi ja kolme ulkoseinää, jotka on optimaalisesti sijoitettu hyödyntämään auringon energiaa aurinkokeräimien kautta. Keskelle taloa on muurattu suuri puulämmitteinen takka.
Talon pääasiallinen lämmitysmenetelmä on vesipohjainen ilmalämmitys, jossa vesi lämmitetään ja sen jälkeen lämmin ilma jaetaan ilmakanavien kautta. Ilma puhalletaan ulos lattian tai seinien venttiileistä, ja tämä menetelmä ei ole kovin yleinen Suomessa. Aikaisemmin vesi lämmitettiin aurinkokeräimien ja suoran sähkön avulla. Vuonna 2020 Mattjusin perhe päätti porauttaa energiakaivon ja asentaa maalämpöpumpun. Lisäksi aurinkopaneelit hankittiin vuotta aikaisemmin. Nykyään lämmitysjärjestelmän vesi lämmitetään maalämmöllä, jossa sähkö tulee kokonaan tai osittain aurinkopaneeleista vuodenajasta riippuen. Vanhoja aurinkokeräimiä purettiin, kun maalämpö asennettiin.
Perhe harkitsi maalämpöön siirtymistä jo aiemmin, mutta Peter Mattjus selittää, että se oli kuitenkin suuri investointi, joka vaati oikean ajankohdan. Asennus tässä talossa oli lisäksi haastava, koska tekninen tila sijaitsee talon keskellä. Siksi energiasaneeraus yhdistettiin kylpyhuoneremonttiin, jotta putket saatiin tekniseen tilaan siististi ja kätevästi. Mattjusin perhe on tyytyväinen Saariston Kaivonporauksen neuvoihin siitä, miten aurinkokeräimet käytännössä vaihdettaisiin maalämpöön. ”Jimmy tiesi heti, kuinka asennus tehdään ja että tarvittiin suurempi lämminvesivaraaja”, kertoo Peter Mattjus.
Jopa 12 000 kWh:n säästö vuodessa
Mattjusin perhe tuntee tehneensä oikean päätöksen maalämpöön siirtymisestä juuri ennen kuin sähkön hinnat nousivat merkittävästi 2020-luvun alussa. Perhe seuraa tarkasti omaa sähkönkulutustaan. Viimeisen 10 vuoden tilastot osoittavat, että sähkönkulutus on puolittunut enimmillään maalämpöön, aurinkopaneeleihin siirtymisen ja huonelämpötilojen tarkistamisen myötä. Säästöä kertyy enimmillään jopa 12 000 kWh vuodessa. ”Olen todella tyytyväinen”, toteaa Peter Mattjus, joka osan vuodesta ei tarvitse ostaa sähköä ollenkaan. Seuraava askel on Thermia Online Smart Price -palvelun avulla optimoida lämpöpumpun sähkönkäyttö automaattisesti sähkön pörssihintojen mukaan.
